Kyllä taas romuttui ajatukset tasapainoisesta parisuhteesta kun matto vietiin alta pois. Olin jo tuudittaunut jossain määrin siihen että yhteiselomme jatkuu ongelmista yms huolimatta koska loppujen lopuksi olemme hyvin samanlaisia ihmisiä ja tunneme toisemme kuin omat taskut. Meidät vaan on luotu toisillemme vikoinemme ja kaikkineen. Yhteiselo onkin sujunut suht kivasti ja huolettomasti jonkin aikaa...kunnes taas tuntuu siltä että pohja romahtaa alta. Mies miettii poismuuttoa enkä itse tiedä mistään mitään. Miksi kaikki tehdään niin hemmetin vaikeeksi? Täh? Vastauksia, anyone??? Miks kaikki pitää analysoida moneen kertaan ja pyöritellä kaikenmaailman pikkunippeleistä ja lillukanvarsia...prkl.

Tää elämä on niin helvetin lyhyt jankkaamiseen.